Seuralegendoja ja merkittävän työn tehneitä Kiriläisiä:

Kaikkia emme valitettavasti saaneet tähän listaan, koska materiaalia ja infoa ei toistaiseksi löytynyt, on kysymys kuitenkin vanhoista arkistoista, mutta toivotaan, että löytyy ja heti päivitämme kaikki tänne. Tässä listassa kuuluisi olla mm. pitkäaikaisia puheenjohtajia kuten Arvo Nordlund, Eero Kivistö ja moni moni muu. Kunnia heille ja heidän arvokkaalle työlleen!

Miikka Toivola-Kaanaantieltä Suomen huipulle

Miikka Toivola (s. 11. heinäkuuta 1949 Porin maalaiskunta) on entinen suomalainen jalkapalloilija. Hänen pelipaikkansa oli hyökkääjä. Miikka oli Kaanaan poikia, pallotteli usein isossa poikaporukassa kaanaantiellä mm. Luosmaan veljesten kanssa ja todellakin aloitti uransa Mäntyluodon Kirin junioreissa, joissa pelasi C-junnuihin asti. Hän on täten Mäntyluodon Kirin kasvatti

Mäkistä Miikka siirtyi Pihlavaan, Pituun, jonka lisäksi hän edusti Turun Palloseuraa vuosina 1969–1972 ja Helsingin Jalkapalloklubia 1973–1980. Hän pelasi SM-sarjassa yhteensä 255 ottelua ja teki niissä 70 maalia. Hän voitti Suomen mestaruuden vuosina 1971, 1972, 1973 ja 1978.

Miikka Toivola on aina ollut managerin luottomies. Miikka Toivola on erittäin tuttu nimi suomalaisessa jalkapalloilussa. SM-sarjassa hän on pelannut vuodesta 1969 lähtien, ja kauden 1978 loppuun mennessä hän oli TPS:ssä ja HJK:ssa käynyt yhteensä 204 mestaruussarjan ottelua. Valtakunnallisissa edustustehtävissä Miikka esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1967 poikien maaottelussa Suomi-Norja: tulokas ei ujostellut, vaan teki Suomen molemmat maalit 2-1 päättyneessä ottelussa.

Juniorina sekä Mäkissa että Pitussa pelanneen Toivolan kyvyt havaittiin pian laajemmaltikin. Vuonna 1967 hän oli mukana Satakunnan piirijoukkueessa, joka voitti poikien piiricupin. Tämän jälkeen tuli kutsu edellä mainittuun poikien maaotteluun.

Kun Turun Palloseura päätti vahvistaa rivejään, katseet kohdistuivat myös Miikkaan. Hän siirtyikin vuonna 1969 TPS:n mestaruussarjan joukkueeseen. TPS voitti Suomen mestaruuden vuosina 1971 ja 1973, ja kummallakin kertaa Miikka Toivola oli joukkueen parhaita pelaajia.

Vuonna 1973 Miikka muutti pääkaupunkiin astuakseen HJK:n riveihin yhdessä seuratoverinsa Heikki Suhosen kanssa. Menestys seurasi tätä parivaljakkoa: HJK voitti Suomen mestaruuden samana vuonna. Jos Miikan panos oli ollut arvokas TPS:lle, vähintäänkin yhtä ratkaiseva se oli HJK:n menestykselle. Hän oli uuden mestarijoukkueen parasa maalintekijä, vaikka pelasikin keskikenttämiehenä. Kymmenvuotisen mestaruussarjauransa Miikka Toivola kruunasi vuonna 1976 neljännellä Suomen mestaruudellaan, joka sekin tuli HJK:n riveissä. Hän oli mukana kaikissa kauden 22 SM-sarjaottelussa ja teki niissä 9 maalia. Miikka Toivola nousi valmentajan luottomieheksi niin maajoukkueessa kuin HJK:ssakin.

- Miikka on pelaaja, joka ei kunnioita kuvia. Hän on mies, joka pyrkii pelaamaan sillä tavalla, kuin taktiikkapalaverissa on sovittu, ja tekeekin sen useimmiten hienosti, toteaa Aulis Rytkönen, joka toimi myös maajoukkueen managerina vuosina 1975-1978.

"Usein tapahtui niin, ettei Miikan sarjaotteluissa antamat näytöt oikeastaan olisi riittäneet maajoukkueeseen asti, mutta maajoukkuetehtävissä hän sai aina uutta puhtia. Aina voi luottaa Miikkaan, olipa vastassa Rainer Bonhoff tai kuka muu ammattilaistaituri tahansa", Aulis Rytkänen muistelee maajoukkueen managerikauttaan. Samalla Aulis korostaa Miikka Toivolan panosta vuoden 1978 mestaruuskamppailussa: "Jos Atik Ismail olikin keväällä HJK:n tähti, syksyllä Miikka nousi esille niissä otteluissa, joissa mestaruus lopullisesti ratkaistiin." (Lähde: Pelaajakortti / Concert Hall)

Lopetettuaan pelaajauransa hän siirtyi valmennustehtäviin ja valmensi muun muassa HJK Suomen Cupin voittoon vuonna 1984. Suomen jalkapallomaajoukkueessa Toivola pelasi 62 A-maaottelua vuosina 1967–1980 ja teki niissä neljä maalia. Hänet valittiin Vuoden jalkapalloilijaksi vuosina 1972 ja 1978. Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fameen Toivola nimettiin vuonna 2012.

Miikka Toivola-linkit:

Jyri Kjäll- Olympiapronssimitalisti-Mäntskän poikii!

Jyri Kjäll (s. 13. tammikuuta 1969 Pori)

Jyri on Mäntskän poikia ja nuorena poikana on harrastanut Mäntyluodon Kirissä jalkapalloa, jääkiekkoa ja pesäpalloa. Hänen isänsä Nils Kjäll oli myös aktiivisesti mukana valmentajana toiminnassamme.

Jyri Kjäll nyrkkeili olympiapronssia vuoden 1992 kisoissa 63,5 kilon sarjassa. Seuraavan vuoden MM-kisoissa Kjäll iski hopeaa. Kjäll siirtyi ammattilaiseksi Floridaan vuonna 1994. Uran varrelle mahtui loukkaantumisia ja managerisotkuja. Ammattilaisuralla Kjäll ei yltänyt merkittäviin titteliotteluihin. Hänen viimeinen ottelunsa oli 23. huhtikuuta 2002. Seuratasolla Kjäll edusti amatöörinä Porin NMKY:ta. Uransa jälkeen Kjäll asettui asumaan takaisin Suomeen ja työskentelee nykyisin Harjavallassa liikuntapaikanhoitajana.

Barcelonassa 1992 Jyri Kjäll otteli neljä ottelua. Ensimmäinen vastustaja oli Espanjan Sergio Rey, jonka Kjäll voitti kehätuomarin keskeytyksellä ajassa 2.03. Neljännesvälierässään Kjäll voitti Italian Michele Piccirillon pistein 12–5. Puolivälierässä Kjällin vastustaja oli Unkarin László Szucs, ja 9–1-pistevoitto varmisti suomalaiselle mitalin. Kjällin välierävastustaja oli Kuuban 20–vuotias Héctor Vinent, joka otti jo kahdessa erässä selvän 3–12–pistejohdon. Viimeisessä erässä edes Kjäll ei jaksanut enää yrittää, ja kuubalainen otti voiton ja finaalipaikan pistein 3–13. Näin Jyri Kjäll sai yhdentenätoista suomalaisnyrkkeilijänä olympiapronssia

Ammattilaisena otteluja yhteensä 24, voittoja 23, tappioita 1, ratkaisemattomia 0 ja tyrmäysvoittoja 18.

Tässä vielä terveiset Jyri Kjälliltä 24.9. 2014 ( puhelinhaastattelu Jyri Kjällin kanssa ):

Ote haastattelusta:

" Morjens vaan kaikille Kiriläisille! Muistan tottakai miten hienoa aikaa se oli kun nuorena kloppina harrasti Mäntyluodon Kirissä, pelasin jalkapalloa, pesäpalloa ja kiekkoakin myös nyrkkeilyn ohella. Hienot muistot on jäänyt seurasta. Nyrkkeily vei minut, mutta juuri tuo monipuolinen urheilu Kirissä ja muutenkin päivittäinen liikunta loi hyvän pohjan mulle jatkoa ajatellen. Mäntyluodon kentät ja Levon kentät tuli kyllä nyhjättyä hyvinkin tarkkaan, kun pelattiin kaikennäköistä pallopeliä ja puuhasteltiin ulkona niin kauan kuin vain valoa riitti. Ja muuten loistohomma, että saadaan vanhoista asioista Mäntyluodon Kirissä tietää uudistettujen sivujen kautta!"

Toivotan tutulle seuralle menestystä jatkossa !

Terv. Jyri

Tässä pari linkkiä Jyri Kjällistä:

Marko Härkönen - Levon Liimanäppi, SM-tason jääkiekkomaalivahti

( s. 5. maaliskuuta 1973 Pori )

Marko Härköselle luontevaa lapsena oli urheileminen, hänen kotipihansa oli melkein Levon urheilukentän poskessa, joten tämän pojan harrastukset oli helppo arvata eli jalkapalloa kesäisin sekä kiekkoa talvisin Levon kaukalossa. Mäntyluodon Kirin junioreissa tämä väkkärä lahjakkuus pelasi jalkapalloa aina B-junnuihin saakka, Ässissä hän samanaikaisesti harjoitteli jääkiekkoa . Puitteet olivat siis kunnossa Markolla, Levon kentällä kun asuttiin ja pelattiin , niin se tuotti tottakai tulosta. Markolla oli myös tapana Ässiin jo liityttyään vielä laittaa treenienkin jälkeen maalivahdin vermeet päälle ja omaehtoisesti ottaa koppeja vanhemmiltakin pojilta ja miehiltä Levon kaukalossa. Turhaan nämä veikkoset yrittivät lämmätä mustaa laattaa pömpeliin, Make nappasi ne helposti sivusilmällä. Voidaan siis todeta, että hänen herkkä hanskakätensä sai tuolloin lisätreeniä Levolla.

Marko Härkönen pelasi 7 kautta jääkiekon SM-sarjassa, otteluita kertyi 148 kpl. Hän edusti Ässiä yhtäjaksoisesti kauteen 1995–1996 asti, jonka jälkeen hän siirtyi kaudeksi SaPKoon. SaPKosta Härkönen palasi takaisin Ässiin seuraavaksi kaudeksi kunnes siirtyi taas kaudeksi 1997–1998 Vaasan Sportiin. Härkönen pelasi Sportissa aina kauteen 2004–2005 jonka jälkeen hän siirtyi SHT:hen. Sen jälkeen hän lopetti pelaajauransa. Hän on toiminut myös Vaasan Sportissa miesten joukkueen maalivahtivalmentajana sekä junioreitten valmentajana.

Linkit Markosta:

Marko Tåg - Satamakadun sähäkkä häkkäri SM-liigan porteille

( s. 28.1.1985 Pori )

Marko Tåg oli mukana Ässien miesten edustusjoukkueessa kaudella 2004-2005 kahdessa ottelussa.

Marko Tågille urheilun aloittaminen oli itsestäänselvyys, monet kylän vekarat harrastivat monipuolisesti Kirissä ja isä Tauno oli jo valmiina seuran sisällä vetäjänä niin jalkapallossa kuin jääkiekossa. Marko Tåg pelasi Mäntyluodon Kirin juniorijoukkueissa maalivahtina jalkapalloa aina 90-luvun puoliväliin saakka. Silloin ei olllut vielä 9 vs 9-sarjoja joten Kirin joukkue hajosi, koska ei riittänyt porukkaa pelaamaan riitttävästi. Näin ollen Marko siirtyi Toveen pelaamaan.

Samaan aikaan tämän futisharrastuksen ohella Tågin poika pelasi kiekkoa Ässissä 13 kautta. Aloitti Ässissä 7-vuotiaana, pelipaikkahan oli tietysti se tolppien väli, missä jo futiksessa oltiin totuttu. Maalivahdin roolin Marko hoiti todella hyvin. Yhden harjoitusmatsin voi tässä myös esimerkkinä nostaa esille kun Mäntskän poika Marko Tåg näytti närhen munat eräälle Tuukka Raskille ( Vezina- ja Stanley Cup -voittaja,Boston Bruins), harkkamatsi pelattiin 5.8.2004, harva meriporilainen pääsee torjumaan myöskään sellaisia veikkosia vastaan kuten muuan Ville Leino, Antti Miettinen, Marko Anttila...ym.ym...Peli päättyi Ässien hyväksi 3-0. Pointtina tässä on se peräksiantamattomuus, joka kumpusi nuoren Marko-pojan mielissä tuolloin. Todennäköisesti tätä sisua oli kasvatettu Mäntyluodon Kallon karuilla lenkkipoluilla monena vuotena. Markon ura Ässissä kuitenkin loppui jostain syystä ja hän lopetti kiekkoilun. Jalkapalloa Marko Tåg kuitenkin kävi pelailemasssa vielä vuonna 2012 kasvattajaseurassaan Mäntyluodon Kirissä.

Markolla on kuitenkin lukematon määrä otteluita Ässien juniorijoukkueissa, joissa hän on dominoinut maalissa ja nuo kaksi peliä edustuksessa ovat saavutus muitten saavutusten rinnalla. Mäki on todellakin ylpeä omasta pojastaan.

Linkit Markosta:

Olli Salmenoja- Mäntyluodonkadulta Kansan Kaupan talosta SM-pronssimitaleille lentopallossa!

Olli Salmenoja (s. 1953 ) on Mäntyluodon Kirin kasvatti, muutti Reposaaresta 15-vuotiaana Mäntyluotoon mäntyluodonkadulle vanhan Kansan Kaupan taloon. Hänen äitinsä toimi kaupassa myymälänhoitajana. Olli harrasti nuorena myös jalkapalloa Kirissä sekä Yyterin pallossa. Lentopalloa hän pelasi koulun salissa mm. Purolan veljesten, Pertin ja Riston kanssa. Punttisalissa koululla kolisteli kovaan tahtiin myös Ollikin. Monipuolinen urheileminen Mäkissä loi loistavat puitteet hyvälle lentopallouralle. Hän pelasi Mäntyluodossa aina 70-luvun alkuun saakka, jolloin ammattikouluaikoina Lammisen Kalevi houkutteli häntä Porin Pyrintöön. Armeijaa käydessään Olli jo puki Pyrinnön paidan päälleen.

Lentopallossa tällä laadukkaalla yleispelurilla meriitit ovat hyvät eli lentopallon SM-sarjassa hän pelasi 59 SM-ottelua sekä Porin Pyrinnön että Kokkolan Tiikerien väreissä. Porin Pyrinnössä Olli saavutti SM-pronssia vuonna 1980. Olli oli mukana Pyrinnön joukueessa kun se voitti vuonna 1973 Suomen Cupin. Hän siirtyi Pyrinnöstä vuonna 1981 Kokkolan Tiikereihin uudeksi vahvistukseksi, Tiikeri lähti silloin neljännelle mestaruussarjakaudelleen. Olli pääsi kovanimiseen tiimiin, joukkueessa pelasivat mm. Wodek Sadalski, Petri Mutka, Hannu Roivainen, Jaakko Ojatalo, Reijo Vähärautio, Timo Nygård, Jouko Porkola, Olli Salmenoja, Martti Virtala, Hannu Kivioja ja Tapio Salmela. Valmentajina toimivat Wodek Sadalski ja Tapio Salmela.Olli jatkoi Tiikereissä vielä muutaman vuoden vaikka sekä Kokkolan Tiikerit tipahti mestaruusarjasta tuon kauden jälkeen, samana vuonna myös Porin Pyrintö tippui sarjaporrasta alemmas.

Olli Salmenoja pelasi Kirin junioreissa aina A-junnuihin saakka, todettakoon tässä samalla että Mäntyuodon Kirissä lentopallon ns. kulta-aikaa oli juurikin tuo kolme vuosikymmentä eli 60-, -70 ja 80-luku. Ollilla on hyvät ja mukavat muistot Mäntyluodon Kiristä, hän muistaa kovat pelit Puroloitten kanssa sekä muitten poikien kanssa kuten Westerholmin Jounin ja Saralehdon Raunon kanssa. Myös mieleen on jäänyt lentopalloilullisesti haastava koulun sali, kyllä sielläkin homma toimi ja hieno oli harrastaa, kertoi Olli. (puhelinhaastattelu 26.9. 2014 ).

Tomi Niemi- Kaanaasta Ipswichiin

Tomi Niemi (s. 24. huhtikuuta 1982 Pori) on Meri-Porin ansoituneimpia jalkapalloilijoita pelipaikkanaan maalivahti.

Niemen ensimmäinen seura oli Mäntyluodon Kiri, josta hän siirtyi 12-vuotiaana Pihlavan Työväen Urheilijoihin ja kahden vuoden jälkeen FC Jazzin C-junioreihin. Vuodet 1999–2000 Niemi vietti Englannissa Ipswich Townin junioriakatemiassa. Hän pelasi myös seuran reservijoukkueessa ja palasi Suomeen joulukuussa 2000. Seuraavan kesän Niemi edusti Ykkösessä Musan Salamaa ja oli Suomen 18-vuotiaiden maajoukkueen ykkösmaalivahti samana kesänä Suomessa pelatuissa alle 18-vuotiaiden EM-kisoissa. Veikkausliigassa Niemi teki debyyttinsä kauden 2002 avauskierroksella. Hän pelasi Jazzissa kahden kauden aikana yhteensä 33 liigaottelua.[4] Toukokuussa 2003 Niemi loukkaantui vakavasti ja oli sääriluun murtumisen takia poissa kentiltä kolme kuukauden ajan. Loukkaantumisten vuoksi Niemi lopetti liigauransa kauteen 2003 ja on sen jälkeen esiintynyt kenttäpelaajana Mäntyluodon Kirin riveissä Satakunnan piirin sarjoissa.

Henkilötiedot

Syntymäaika 24. huhtikuuta 1982

Syntymäpaikka Pori, Suomi

Pelipaikka maalivahti

Pituus 176 cm

Junioriseurat;

–1993 MäKi

1994–1995 PiTU

1996–1999 Jazz

1999–2000 Ipswich Town

Seurat:

2001 MuSa 26 ottelua

2002–2003 Jazz 33 ottelua

Maajoukkue

1998 Suomi U16 7 ottelua

1998–1999 Suomen lippu Suomi U17 4 ottelua

2000 Suomi U18 2 ottelua

2001 Suomi U19 5 ottelua

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Linkit Tomista:

Linkki Tomin lehtileikkeisiin

Muut linkit:

Kaarlo Kangasniemi- Olympiavoittaja tullikylältä!

Kaarlo Olavi "Kulta-Kalle" Kangasniemi (s. 4. helmikuuta 1941 Kullaa, Leineperi) on entinen suomalainen painonnostaja ja olympiavoittaja. Kaarlo Kangasniemi on edustanut Mäntyluodon Kiriä urallaan, hänen työpaikkansa oli silloin satama, jossa hän työskenteli satamavalvojana ja työparina hänellä oli Perkiömäen Raimo, joka sai Kaarlon siirtymään nostelemaan rautoja Mäntyluodon puukoululle ja siirtymään seuraamme. Olympiavoittaja siirtyi seuraamme 12.6. 1975, siirto aiheutti pientä kritiikkiä ja kohua, jotkut pitivät siirtoa jopa "loikkauksena", mutta luonnollinen ja luonteva asiahan se itse asiassa oli, Mäntyluodossa töissä ja Mäntyluodon koululla nosteltiin puntteja ja monta tuttua salilla.

Kangasniemi voitti Suomen ainoan kultamitalin Méxicon olympialaisissa vuonna 1968. Hän voitti 19. lokakuuta käydyssä kilpailussa 90 kilon sarjan yhteistuloksella 517,5 kiloa. Kangasniemi on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen painonnoston olympiamitalisti. Olympiaedustaja hän oli myös Tokiossa 1964 sijoittuen seitsemänneksi ja Münchenissä 1972 sijoittuen kuudenneksi. Kangasniemi on yksi neljästä suomalaisesta, jotka ovat saaneet sekä olympia-, MM- että EM-kultaa. Muut ovat Clas Thunberg, Pertti Ukkola ja Thomas Johanson. Hän teki 19 ME-tulosta, joista 17 yleisessä sarjassa. Kangasniemi on valittu painonnoston Hall of Fameen. Hän sai opetusministeriön Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon vuonna 2002. Vuoden urheilijaksi hänet valittiin 1968 ja 1969. Hän voitti Suosituin suomalainen -äänestyksen vuosina 1968 ja 1969.

Kaarlon saavutuksia: olympiakultaa México City 1968 (painonnosto, sarja 90 kg) kaksi maailmanmestaruutta 1969 18 maailmanennätystä 1968-1971 Maailman paras nostaja 1969 Pohjoismaiden paras urheilija 1969 Suomen paras urheilija 1968 ja 1969 Kansainvälinen lehdistö valitsi 1969, Kangasniemen maailman kahdenneksitoista parhaaksi urheilijaksi kaikki urheilulajit mukaan lukien. Nostouransa aikana Kangasniemi saavutti olympiakullan lisäksi 25 maailman- ja euroopanmestaruusmitalia. 63 Suomen ennätystä Kangasniemi on ainoa maailmassa joka on tehnyt maailmanennätyksen nuorissa, miehissä ja veteraaneissa. Suomen Olympiakomitea myönsi 2007 Kangasniemelle Suomen Olympiakomitean ansioristin. 2008 Kangasniemi valittiin kaikkien aikojen satakuntalaisurheilijaksi. 2011 Urheilugaalassa valittiin Urheilun Hall of Fameen 2011 Lounais-Suomen elämäntyö palkinto

Linkkejä Kaarlo Kangasniemestä:

Ilpo Kyllönen (27.9.1961)- Ratapyöräilija, joka myös yleisurheili junioriaikoina seurassamme.

Ilpo Kyllönen on suomalainen entinen pyöräilijä. Hän harrasti nuorena myös yleisurhjeilua ja kävi seuramme yleisurheilukisoissa. Hän oli Lontoon Olympialaisissa 2012 Suomen maantiepyöräilyn lajijohtajana. Porilaista Koiviston Iskua edustanut Ilpo Kyllönen saavutti maantie- ja ratapyöräilyssä 34 SM mitalia omalla urallaan

Jaakko Maimonen- Yyteri Piikin valtias!

Kerätään materiaalia, tulossa infoa myöhemmin

Joonas Meura-Timontieltä Suomen mestariksi taitokilpailuissa

Joonas Meura (s. 7. lokakuuta 1998 Pori) on Mäntyluodon Kirin kasvatti. Ensimmäiset askeleet "Timontien Di Maria" otti kuinkas muuten kuin pallon perässä. Hän pelasi juniorivuosinaan Mäkissä, josta siirtyi Toven junnuihin ja siitä sitten Musan Salamaan. Musassa vierähti pari kautta. Hetken hän oli näyttämässä taitoja Musassa, mutta pian nuoren futaajan tie vei Fc Jazziin, jossa hän tälläkin hetkellä on. Kyse on tässä nyt hyvin lupaavasta nuoresta Kaanaan pojasta, jonka tähteys on vasta alussa. Isänsä Juha Meura on viettänyt poikansa Joonaksen kanssa Levon kentällä tuhansia tunteja ja Juhan työ poikansa eteen on kyllä tuottanut hedelmää. Joonaksen ura on saanut vahvaa draivia. Työtä on Joonas todellakin tehnyt, on siinä Joonas muutaman kerran ponnautellut boltsia pihoilla ja pelikentillä.

FC Jazzin B-nuoria edustava Joonas Meura voitti viime vuonna 2013 upeasti C15-ikäluokan taitokilpailujen Suomen mestaruuden. Joonas teki ehjän sarjan, mikä riittii SM-kultaan. Kuudesta lajisuorituksessa kahdessa Joonaksen aika oli koko joukon paras (pituuspotku ja kuljetus-laukaus ), pituuspotkussa Joonaksella Suomen Ennätys maksimisuorituksella, ennätyksen hän jakaa maajoukkueen keskuspuolustajan Joona Toivion kanssa. Tätä suoritusta voidaan todellakin pitää huippusuorituksena.

Joonas on myös ollut C14-maajoukkueen mukana , siis huikea suoritus timontien pojalta. Voimme siis jäädä odottelemaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Joonas on myös saanut peliaikaaa Jazzin A-Junioreissa. Pelipaikkana hänellä on ollut sekä keskikenttä taikka kymppipaikka. Nyt tällä hetkellä Joonas on topparin paikalla, luutii ja rakentaa siinä jäätävällä taidollaan. Lopuksi voidaan ehdottomasti todeta, että tästä Kaanaanmaan pojasta kuullaan vielä. Hyvä Jontte!

Aleksanteri Tomberg- Yyterin oma poika C-14 nuorten maajoukkueen ringissä.

Aleksanteri Tomberg, ( s. 1998 Pori) on Mäntyuodon Kirin kasvatti. Aleksanteri "Santalankylän Xavi" Tomberg aloitti jalkapallouransa hieman myöhemmin kuin muut, Aksu oli aloittanut yleisurheilun 7-vuotiaana, jossa hän on myös erittäin lahjakas, juoksi myös 800m aikaan 2.08. Jalkapalloharrastuksen Aleksanteri aloitti Mäkissä, jossa hän harrasti kolmisen kautta, sen jälkeen hän siirtyi Pituun. Pitussa Aksu oli 2 kautta, josta siirtyi Musaan vuonna 2011 ja sieltä nykyiseen seuraan eli Fc Jazziin vuonna 2013.

Aleksanteri Tombergin pelipaikka on keskikenttä taikka kymppipaikka Jazzin B-nuorissa. Huippusuorituksena voidaan pitää hänen esiintymistään C-15-vuotiaitten maajoukkueleirillä Eerikkilässä. Kahteen otteeseen on "Santalankylän Xavi" myös edustanut Satakuntaa tekniikkakilpailuissa. Sellainen huhu pitää myös paikkansa, että Aksu ja pallo olisivat olleet 24 tuntia päivässä toisilleen erittäin läheisiä kavereita, Aleksanteri pompotteli koko päivän boltsia aivan joka paikassa; samalla syötiin evästä vanhanpellontiellä sen viihtyisässä Tomberg-perheen keittiön pöydässä ja samalla jalat kävivät vinhaa vauhtia pöydän alla ja laskettiin kosketuksia. Se oli täyttä sadan prosentin omistautumista futaamiselle. Saattoipa joskus Aleksanteri hakea jopa aamupostin postilaatikolta isälleen palloa pompotellen. Nämä legendat pitävät yhtä siinä miten taitavan tekniseksi pelaajaksi Aleksanteri on kehittynyt. Kova juoksukunto yhdistettynä hyvään pelisilmään ja pallonkäsittelytaitoon on timanttinen paketti. Tämä nuori herra on myös uransa alussa ja tottakai tulevaisuus näyttää valoisalle tämän nuorukaisen suhteen. Tästäkin Mäki-kasvatista kuullaan vielä, se on varma! Hyvä Aksu!

Tauno Tåg- Mies Mäki-sydämellä! Viisikymmentä vuotta toiminnassa mukana ollut seuran sielu

Tauno Tåg nimenä sanoo Kiriläisille paljon, mies jolle Mäntyluodon Kiri merkitsee todella paljon. Tämä vuonna 1953 syntynyt vannoutunut urheilumies tietää mitä on seuratyö ja etenkin kun sen tekee täydellä sielulla, täydellä tahdolla ja täydellä sydämellä. Mies, jota ei voi turhaan hehkuttaa, on tehnyt valtavan työn Mäntyluodon Kirin eteen.

Tauno aloitti itse harrastaa seurassamme jo heti 60-luvun alussa, lajeinaan yleisurheilu, yleisurheilussa etenkin seiväshyppy oli mieluinen laji. Taunon esikuvana oli Someron oma poika Pentti Nikula, tuo Euroopan mestari ja maailmanennätysmies. Taunolla oli aina urheilu mielessään sekä Levon kentällä ja Mäntyluodon ympäristössä, aina juostiin, hypättiin seivästä, pelattiin pallopelejä. 1960-luvun alussa oli Voitto Perkiömäki vetäjänä yleisurheilupuolella ja Tauno-poikakin siellä mennä vipelteli. Lentopallo oli rakas laji Taunollekin ja hän aloitti sen pelaamisen 60-luvun lopulla, myöhemmin 80-luvulla Tauno toimi myös lentopallojoukkueitten valmentajana. Jalkapallokin tuli mukaan vuodesta 63-65, joukkueen vetäjänä oli Kivistön Eero. Taunon lajit, mitä hän harrasti olivat siis lentopallo, yleisurheilu, voimistelu, painonnosto, jääkiekko ja jalkapallo.

Valmentajaksi siirtyminen aktiiviselle urheilumiehelle oli luontevaa, Tauno aloitti valmentamaan jalkapalloa Nils Kjällin kanssa 70-luvun lopulla, siitä lähtien hän on ollut mukana vireänä toimijana seuramme junioreitten valmentajana. niin jalkapallossa, jääkiekossa ja lentopallossakin. Tauno on edelleen aktiivipersoona seuran sisällä, toimii yhä jalkapallojaoston puheenjohtajana sekä myös johtokunnassa varapuheenjohtajana. Tauno valmensi vielä tänä vuonna (2014 ) 04-poikiakin, joten kovasta tekijästä on kyse, mies joka jaksaa jakaa tietämystään yhä, niitä kavereita on harvakseen, mutta onneksi meillä on sellainen herra. Suuri kiitos Taunolle toiminnan ylläpitämisestä vaikeinakin aikoina, Tauno on jaksanut puurtaa ja luottaa tulevaan. Tässä seuran tulevaisuuteen luottavaisena näkijänä Tauno on ylivertaisen hyvä ja se että luotto tulevaan on myös toteutunut, aina on tullut toimintaa pienten hiipumistenkin jälkeen. Tauno Tåg on sanojensa mittainen mies. Aito Mäki-mies.

Voitto Perkiömäki- Ison elämäntyön tehnyt Mäkin eteen, Kirin Mies täydellä sydämellä!

Kerätään materiaalia, tulossa infoa myöhemmin

Raimo Perkiömäki-Rosso, vahva vaikuttaja Mäkin historiassa!

Kerätään materiaalia, tulossa infoa myöhemmin

Lasse Salo-Vuosikymmenten puurtaja seuramme eteen!

Kerätään materiaalia, tulossa infoa myöhemmin

Pekka Nieminen- Tuomaantien iki-kiriläinen, väsymätön viiksiniekka:

Kerätään materiaalia, tulossa infoa myöhemmin

Pekka Valo-Ahkera lentopallo-ja yleisurheiluvetäjä Kallontieltä:

Kerätään materiaalia, tulossa infoa myöhemmin

Pentti Heino- Yli tuhannen suunnistuskilpalun kävijä ja Levon kentän sielu ja sydän.

Kerätään materiaalia, tulossa infoa myöhemmin